Perimmäinen ajatus on, että näytämme ettei elämä sateenkaariperheessä eroa muista perhemuodoista muutoin kuin aikuisten sukupuolen verran. Meillä ollaan kipeitä, meillä laitetaan ruokaa, siivotaan, pestään pyykkiä, käydään töissä tms. Salaa myös toivomme, että blogimme mahdollisesti antaisi rohkeutta jollekin nuorelle, joka miettii uskaltaako olla rehellisesti oma itsensä, oli se oma itse sitten homo, lesbo, trans, nörtti, gootti tai jotain muuta.
Meille ei kummallekaan ollut helppoa kertoa vanhemmilleen seksuaalisesta suuntautumisestaan. Minnalla oli pitkään etäiset välit vanhempiinsa kertomisen johdosta. Emmi taasen ei kertonut asiasta vanhemmilleen ennekuin 26 vuotiaana. Toinen Emmin vanhemmista järkyttyi ja tuumasi "onko pakko? tämäkin vielä", mutta toinen sanoi vain "kunhan olet onnellinen". Hyvin ovat silti Emmin vanhemmat Minnan ottaneet perheeseen. Myös Minnan vanhemmat ovat ottaneet Emmin hyvin perheeseen ja ennenkaikkea hyväksyneet Hannan ja Valtterin.
Osa ystävistä on kadonnut, osaan pidetään harvemmin yhteyttä, mutta osasta on tullut molemmille ystäviä, joka on ihanaa. Ei sillä pitäisikään olla väliä kenen ystävä oli "ensin", jos ystävä on oikeasti tärkeä, hyväksyt puolison, kunhan puoliso ei ole pahoinpitelijä tai tee laittomuuksia.
Olkaa rohkeasti omia itsejänne! Jos oman itsensä tunnustaminen tuntuu alkuun vaikealta, voi asiasta puhua anonyymisti esimerkiksi netissä, meillekin saa laittaa viestiä blogin kautta, jos haluaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
palaute otetaan ilolla vastaan!