Hae tästä blogista

torstai 4. toukokuuta 2017

Uusien asukkaiden esittely

Toisin kuin otsikosta voisi päätellä, kaikki uudet asukkaat eivät ole muuttaneet kerrasta meille, vaan aina pareittain. 

Syyskuun alussa Jenni ja Jare saivat poikasia, pieniä suloisia karvattomia kääröjä 5 kappaletta. Ensin jännitimme, kuinka Jenni ensisynnyttäjänä pärjää. Pelkäsimme aivan turhaan, sillä kaikki meni loistavasti. Poikaset jäivät eloon ja 3 niistä lähti maailmalle, tarkoituksena jättää vain yksi poikanen mielle kotiin, toisin kuitenkin kävi, kun toisella poikasista (JJ) huomattiin olevan etuhampaissa tasapurentaa, vähän jopa väärinpäin purentaa. Me sitten opiskelimme miten tätä hoidetaan ja muutaman kuukauden päästä hammaspurenta olikin saatu käännettyä oikein päin, mutta eihän enään monen kuukauden kiintymisen jälkeen toista voi maailmalle lähettää, eihän? Mohikaanin Minna halusi jäävän jo alusta lähtien, siinä oli ihanasti leijonaharjasta, joten näyttää lievästi aina välillä oikein tuuheaharjaiselta suloisuudelta.  

JJ leikkimässä olalla

Mohikaani sekoittamassa koko huoneen


Sitten päästäänkin Maxiin ja Mörköön, noihin ihaniin "pikku" veijareihin. Ikää heillä hönöillä on nyt 10kk ja painoa vaivaiset 30 kiloa. Molemmat aivan suloisia ihanuuksia. Möröllä on vähän kiharampi ja paksumpi turkki, jota joutuu vähän trimmailemaan näin kesän tullessa, hänellä on myös alaleuka aivan liian lyhyt verrattuna yläleukaan, joten ikenet ja osa kitalakea näkyy kun hän nostaa päänsä ylöspäin, tämä ei kuitenkaan mitenkään haittaa hänen elämäänsä. Rallitus ja koirapuistoilu on Mörön lemppariharrastuksia.

 
Mörkö omassa elementissään, aina kieli ulkona suusta




Max taas on hieman erinäköinen veljeensä verrattuna,  mutta energiaa ei tästäkään ihanuudesta puutu. Koirapuistoilu on myös Maxin mielestä pop- juttu. Onneksi, pääsee itse huomattavasti helpommalla, kun koirat menevät pitkin puistoa energiaa kuluttaen. Max on hieman ujompi versio veljestään ja tuntuukin, että hän jää välillä vähän muiden jalkoihin. Maxin ehdoton juttu on tehdä Ikean pehmoleluille lobotomia, jonka jäljiltä asunto on aina täynnä pumpulia. :)

Max odottamassa herkkuja


 Viime syksynä meille muutti myös kaksi ihastuttavaa pupua; Samppa ja Luna, joiden edellisessä kodissa alkoi allergiaoireet olemaan niin pahat, että uusi koti oli etsittävä. Emmi ilmoituksen bongasi kani-sivustolta ja jo samana iltana kaverukset meille muuttivat.

Luna on alkuun ollut ujo, mutta Jennin, Mohikaanin ja JJ:n esimerkillä Lunastakin on tullut sosiaalinen rapsujen ja herkkujen kerjääjä. Luna kuitenkin ennemmin viihtyy omissa oloissaan, kuin leikkii muiden pupuneitien kanssa, tosin toivottavasti tähänkin on tulossa muutos kunhan pupula valmistuu. 

 
Luna-neiti odottaa oksia järsittäväksi





 Samppa on vauhdikas luppakorvaherra, joka alkuun ei tullut Jare-herran kanssa toimeen olleenkaan. Nyt murkkuikään ehtinyt poju ei ole siisteysintoilija, mutta herkkujen kerjäämisen osaa! Neidit kiinnostavat Samppaa kovasti, kuten ruokakin. Jos Samppa ei ensimmäisenä saa herkkuja/ruokaa, niin rummutus ja mielenosoitus on taattu. Samppa on selkeästi talon herra.

Samppa pääsi ulkoilemaan hetkeksi parvekkeelle, kun vielä oli lunta
 

Viimeisimmät tulokkaat syntyivät 22.3. Tästä tosin meillä ei ollut mitään tietoa, ilmeisesti astumaan pääsee myös häkin kaltereiden välistä!!! n. 15 minuuttia ennen synnytystä Jenni alkoi rakentaa pesää omista karvoistaan ja synnyttikin sinne pian 2 poikasta. Pesä vain ei ollut kauhean lämmin eikä hyvä, joten me rakensimme häkkiin kunnon pesän heinistä ja niistä karvatupoista ja nostimme pikkuiset heti syntymän jälkeen pesään. Sitten vain odotettiin, jatkaako Jenni niiden hoitoa vai hylkääkö poikaset. Hyvin kävi! Poikaseet ovat nyt isoja ja isäkin on selvillä, sillä molemmille poikasille on ilmestyneet luppakorvat. Näille pienille ei pitänyt antaa nimiä, eikä kiintyä niihin, sillä niille piti etsiä uudet kodit luovutusiän jälkeen. Toisin kävi, kun Minna yhtenä iltana vahingossa ilmoitti, että Tiuhdilla ja Viuhdilla on vauhti päällä, siitä sitten nimet niille ja nyt ne asustelee meillä loppuelämänsä. 

n. 20 minuuttia syntymänsä jälkeen

Tänään 6vkon ikäisinä


Tästä nyt oppineena, pojat ovat menossa kastraatioon kunhan vain ajan saamme. Sen jälkeen ne pääsevät yhteen tyttöjen kanssa, vaatehuoneeseen, josta olemme tekemässä pupulaa, mutta siitä enemmän kun se on valmis. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

palaute otetaan ilolla vastaan!